KUN MADRID HALUSI SÄILYTTÄÄ MINUT 7.2.

Lauantaina oli vuorossa Reina Sofia, johon pääsin ilmaiseksi opettaja-kortillani. Barcelonan Picasso-museossa tuo kortti ei toiminut, koska minulta puuttui luokka. Nyt oli oppilas mukana tai ainakin lipunmyyjille sellaiseksi itseään kutsuva. Oppilas-statuksella saa ilmeisesti myös sisäänpääsyn maksutta. Ei opiskelijalippukaan laihduta lompakkoa, sillä se kustantaa vain 3€:a. Museo on valtava, joten kannattaa tankata hyvin etukäteen. Muuten Picasson, Dalín, Mirón ja Santosin kiinnostaviin suurteoksiin ei jaksa uppoutua, vaan ne lähinnä ärsyttävät.

Circulo de Bellas Artesin kattoterassilta on mahtavat näkymät Madridiin. Porukkaa riittää, joten kannattaa varautua jonottamaan. Ilman alennuksia sisäänpääsy terassille maksaa neljä euroa. Kyseessä on nuorekas ja lämminhenkinen paikka, josta löytyy myös kohtuuhintainen baari. Espresso kustansi muistaakseni kolme euroa. Kahvi ilman maitoa ymmärretään espressoksi,  kun taas maitokahvi  on kuumaa maitoa, jossa salaisena ainesosana on liraus kahvia.

Vaikka suunnistan Madridissa vaivatta, maps.me-mobiilisovellus on loistava apukäsi. Kartat Madridiin, Barcelonaan, Portoon ja Lissaboniin asensin jo Suomessa. Tuo sovellus on erittäin opiskelijaystävällinen, sillä se ei vaadi ollenkaan verkkoyhteyttä. Suosittelen.

Sunnuntaina oli aurinkoinen ja tuulinen päivä. Itse asiassa niin tuulinen, että Real Madridin peli jouduttiin perumaan. Mäen päällä sijaitseva Parque del Oesten puisto oli luonnollinen valinta kovaan tuuleen. Egyptin Espanjalle lahjoittama muinainen Templo de Debodin temppeli sijaitsee puistossa. Etenkin lämpimämmällä tuo puistoalue on täynnä elämää ja sen näköalapaikoilta näkee hienosti yli kaupungin.

Sunnuntaina muutin La Latinan airbnb-majoituksesta yhdeksi yöksi Luisin kompaktiin palatsiin, varakkaaseen pohjois-Madridiin. Hänen kerrostalonsa pihaa koristeli iso uima-allas ja  ikkunasta oli näkymä Puerta de Hierron golfkentälle. Tuon alueen kerrostalot ovat rajattu ulkopuolisilta korkein aidoin, joiden sisältäkin voi olla vaikea poistua, jos ei muista siihen keinoa. Toivotin maanantaina vahtimestarille hola buenasit ja lähdin kolmella eri metrolla Barajasin lentokentälle.

Niin oli tarkoitus. Kun on liikaa aikaa, löydän itseni usein pirunmoisesta kiireestä. Nyt päätin lähteä matkaan niin aikaisin, että ehtisin lentokentälle vaikka kävellen. Koko reissun temppuillut, liian täyteen ahdattu matkalaukkuni ei suostunut pysymään perässäni. Matkalaukun raahaaminen Quasimodon asennossa oli nykimistä, sillä laukku tuntui vetävän itseään aina vastaliikkeenä paluusuuntaan. Ymmärrän taas kaikkia vanhempia paremmin. Ehdin jo suunnitella myyväni tuon laukun pilkkahintaan jossain Portugalin nettikirppiksessä, kun tuo kiusankappale teki klassisen jalat veltoksi-liikkeen. Renkaat irtosivat. Jouduin kantamaan puolitoista kilometriä tuota riiviötä kuin salkkua. Pohdiskelin, olisiko lentokentältä mahdollista ostaa uutta matkalaukkua, mutta  tulin siihen tulokseen, että espanjan taidoillani synnyttäisin kaamean draaman, jos kysyisin, olisiko vanha, tyhjä laukku mahdollista jättää lentokentälle.

Suuntasin kahdella metrolla Nuevos Ministeriosiin, josta oli tarkoitus jatkaa metrolla lentokentälle. Päätin käydä syömässä vielä menu del dian, jollaista en ollut päässyt nauttimaan reissun aikana. Kun tilasin alkuruoaksi ensalada mixtan, en muistanut tarkistaa, mitä se sisältää. Ruokasanaston kuitenkin hallitsen espanjaksi. Sain salaatin, joka koostui pääosin tomaateista ja tonnikalasta. Minut tuntevat ymmärtävät, miksi sain pian eteeni korvaavan annoksen: maukkaan porkkanakeiton.

Ravintolassa tutkiskelin ravintolan wifillä, mistä löytäisin uuden maletan. El Corte Ingles oli lähellä ja tiesin, että sieltä löytyy kaikkea ja liikaa. Lisäksi siellä oli paljon matkalaukkuja 40%:n alennuksessa. Tuollaista ei tarjoushaukka ohita. Matkalaukkuosastolla lähestyin ikäistäni neitoa, joka suorastaan pelästyi kysyessäni häneltä englanniksi apua. Hän kipitti hakemaan englannintaitoisen vanhemman rouvan. Nopealla skannauksella valitsin ison, italialaisen matkalaukun, jossa vaikutti olevan kestävät renkaat. En tiedä juurikaan matkalaukkujen merkeistä, mutta MODO by Roncato luki laukun kannessa. Myyjälle sopi, että siirrän oman matkalaukkuni sisällön uuteen ja jätän vanhani kauppaan. Näin tehtiin, vaikka vähän tilanne kyllä minua huvitti. Yllättävän hyvänä mainoksena tavaroiden siirto kuitenkin toimi, sillä eräs aasialainen mies tuli kysymään minulta, mistä olin kyseisen matkalaukun löytänyt ostaen sitten saman. Halpa se ei ollut, joten onneksi en ollut ehtinyt löytää mitään alelaareista.

Kulkiessani uuden matkalaukkuni kanssa liukuportaita alas metrotunneliin, annoin tilaa kiireiselle naiselle. Laukkuni rengas jäi eleen seurauksena jumiin liukuportaisiin. Sain riuhdottua laukun onneksi irti hyvissä ajoin. Ostin metrolipun lentokentälle. Pysäkillä havahduin siihen, että linja 8 on suljettu ja korvaavaa reittiä ajaa bussi. Tulin liukuportaat ylös ja näin taksitolpan. Kävelin sinne ja otin taksin lentokentälle. Muun muassa Frank Martela puhuu siitä, miten tahdonvoima on lihas, joka kuluu käytössä. Näin se oli minunkin tapauksessa. Ensin olin valmis vaikka kävelemään Barajasiin, mutta lopulta tyydyin maksamaan 30€:a taksista Nuevos Ministeriosista Barajasiin. Olisin tämän saman hinnan maksanut, jos olisin ottanut suoraan Luisilta taksin.

Olin harvinaisen aikaisin lentokentällä. Se ei ollut kovin järkevää lentokentän korkeamman hintatason ja lennon myöhästymisen takia. Lähdimme aikataulusta melkein tunnin myöhässä, mutta paljon kyllä otettiin kiinni, sillä loppuen lopuksi lento jäi aikataulusta vain 20 minuuttia. En ollut koskaan ollut noin nopealla lennolla. Koska olimme niin paljon myöhässä, lento lähti lähes heti, kun matkustajat olivat löytäneet paikkansa. Onneksi Portugalin suuntaan lennetään myös tunti taaksepäin. Lentokoneesta poistuessamme järkyttävä rankkasade yllätti meidät.

Kortepohjan yksiötä majesteettisempi huoneeni ja kämppikset vaikuttavat mahtavilta. Moni heistä on muuttamassa lähiaikoina pois, joten jännitetään innolla, tuleeko tilalle yhtä sosiaalista ja iloista porukkaa. Tänään käppäilen Porton katuja ja tutustun välttämättömyyksiin, kuten pyykkitupaan ja kuntosaliin. Huomenna on vaihtareiden tervetulotilaisuus kasvatustieteiden laitoksella eli ESE:ssä.

TUO SÄILY MADRIDISSA, TYHJÄNÄ: Edificio España*

*Tuo pilvenpiirtäjä on säilynyt vuosikaudet tyhjänä liian korkean hintalappunsa vuoksi. Eräs kiinalainen liikemies osti rakennuksen aikomuksena tehdä siitä hotelli ja kauppakeskus, mutta ostajan ja kaupungin erimielisyyksien vuoksi Espanja-rakennus tulee olemaan hämmentävä nähtävyys vielä pitkään.

TUO ESA ESPANJASSA 4.2.

Aloittakaamme symbolisesta blogin nimestä. Sukunimeni on Suomessa kuin Esa Espanjassa. Koko nuoren ikäni olen kuullut erilaisia versioita sukunimeni käytöstä. Positiivisella pohjavireellä aina, joten mikäpä siinä, jos vaikka säilyy voittajana. Etunimeni huumoria ei pääse pakoon Portugaliinkaan. Näiden maiden Starbuckseissa nimeni saa työntekijät aluksi hämmentymään ja sitten hihittämään.

Starbucks: What’s your name?

Minä: Esa.

Starbucks: Yeah but what’s your name?

Minä: Esa. E-S-A. Like the word that in English.

Starbucks: Can you write it? […] Aa Esa!

Matkustin viime keväänä Madridissa pari viikkoa ja syksyllä Barcelonassa viikon. Kyllästyin Barcelonassa lopulta tuohon vitsiin, jota innoissaan jokainen oli jo kertonut Madridissa. Esa on feminiinimuoto sanoista "tuo" tai "se". Päätinkin kokeilla Barcelonassa vähän aikaa nimestäni miehekkäämpää versiota "ese".

Blogin nimen kolmas sana Portossa merkitsee kohta alkavaa vaihto-opiskeluaikaani. Lähdin matkaan perjantaina 3.2. ja palailen Suomeen heinäkuussa. Suuntasin ensin Madridiin, jossa vaikutan maanantaihin. Maantai-iltana lennän Portoon, jossa jännitän, onko asuntoni olemassa. Ensimmäisen kuun vuokran olen maksanut etukäteen, eikä tietenkään ole mukava nukkua ulkona. Asunnon sijainti ja näkemäni kuvat kämpästä ovat mielettömiä. Toivotaan siis parasta. Olen lukenut runsaasti Porton kylmyydestä. Onkohan kylmyyspelottelut tarkoitettu pikemminkin vaikka brasseille? Saa nähdä.

Lennot

1. 3.2. 13.55-17.15 (ESP) HELSINKI-MADRID, Norwegian, 50 € + 18€ *
2. 6.2. 19.45-20.05 (POR) MADRID-PORTO, Ryanair, 27,99 € + 24 €

Opiskelen musiikki- ja liikuntapedagogiikkaa Porton polyteknisessä opistossa, jossa käyn ensikertaa keskiviikkona.  Silloin on vaihtareiden tervetulotilaisuus ja pääsen allekirjoittamaan paperit saapumisestani. Varsinaisesti opiskelut alkavat 13.2. Opiskelen viidettä vuotta luokanopettajakoulutuksessa Jyväskylässä. Gradun sain palautettua tammikuun lopulla ja opinnot ovat muutenkin pitkälti päättöharjoittelua vaille paketissa. Valitsemieni kurssien suorittamisen suhteen ei ole siis hengenhätä. Olen valinnut liikunta- ja musiikkipedagogiikan kursseja, jotka molemmat ovat vahvasti mukavuusalueellani.

Valitsemani kurssit:

• futis ja käsipallo
• yleisurheilu ja voimistelu
• ulkoaktiviteetit
• kitara 1
• piano 2
• kuoro 2
• bändisoitto 2

Portugalin kielikurssille en ole vielä ilmoittautunut, mutta aion kyllä. Portugalissa olen vielä täysin lapsen kengissä. Kunnianhimoisen tavoitteen olen kuitenkin luonut: ymmärtää portugalia arjen kielenkäyttötilanteissa. Portugali kuulostaa tällä hetkellä mahdottoman vaikealta ja erikoiselta, mutta tiedostan samalla olevani nopea oppimaan. En pelkää käyttää huonosti osaamaani kieltä, vaan toistelen oppimiani lauseita kuin papukaija. Vaikka saman katon alla on opiskeltu espanjan opettajaksi, auttava espanjan osaamiseni pohjautuu syksyllä suorittamaani Espanja 2-kurssiin. Yliopisto ei tarjonnut portugalin opetusta, joten valitsin sitä lähimpänä olevan kielen. En ollut ennen tuota kurssia opiskellut espanjaa, joten tuuletin näyttävästi arvosanaa 3.

Lähdin Jyväskylästä Helsinkiin torstaina, ja ennen sitä olin jännittänyt oikeastaan vain muiden vaihtoonlähtijöiden puolesta. Näin viidentenä vuotena lähtö tuntui lopulta hienolta ja haikealta. Tapasin lähtöpäivinäni paljon perhettä ja kannustavia, hienoja ystäviä, mikä teki lähdöstä hienon. Olen tohkeissani siitä, että niin moni on luvannut tulla käymään Portossa tai Lissabonissa. Haikeaa on toki aina lähtö, varsinkin tässä vaiheessa opintoja, kun valmistutaan, työllistytään tai päästään vielä vaikka lääkikseen.

Lentokone on mielenkiintoinen sosiaalinen tila, kuin hissin vastakohta. Lennot menevät aina ripeästi, kun pääsee tutustumaan uuden ihmisen kokemusmaailmaan. Lento oli reilusti myöhässä kovan tuulen vuoksi. Laskeuduttiinkin oikein ryminällä. Taksimatka oli hiljainen ja jännittävä. Päädyin ilmeisesti Carlos Sainzin kyytiin. Hän ei puhunut englantia, enkä minä espanjaa. Taksi maksaa 30€:a lentokentältä keskustaan ja kyyti on yleensä nopea, sillä ainakin tällä Sainzilla oli liikennerajoituksista riippuen aina 30 km/h:n ylinopeus. 

Tänään on vuorossa upea Reina Sofia-museo, jossa olen käynyt kerran aiemmin. Viime kerralla pääsin OAJ:n kortilla sisälle ilmaiseksi, mutta silloin olikin espanjanopettaja neuvottelijana. Ilta on siunattu alennusmyynneille, jotka täällä on ison kaliiperin luokkaa.

*Lento + 20 kg matkalaukku